Aikamatkalla Turussa

Turku on Suomen entinen pääkaupunki ja samalla vanhin kaupunkimme. Ensimmäinen maininta Turusta on jo 1200-luvulta, jolloin paavi Gregorius IX lupasi kirjeessään siirtää piispanistuimen Turun seudulle, ilmeisesti Koroisiin. Tämä ei ole yllättävää, sillä Aurajoen laakso ja Turun seutu olivat olleet merkittävää ja vaurasta aluetta jo rautakaudelta lähtien. Turku on myös Suomen ensimmäinen yliopistokaupunki, sillä kuningatar Kristiina perusti vuonna 1640 Turun Akatemia, joka olikin Ruotsin suurvallan kolmas yliopisto heti Upsalan ja Tarton yliopistojen jälkeen.

Ruotsin vallan aikana Turku oli ehdottomasti tärkein Suomen eli tuolloisen Itämaan kaupunki, mutta se oli merkittävä kaupunki myös koko Ruotsin mittapuulla ajateltuna, mistä todisteena on esimerkiksi edellä mainittu Turun Akatemia. Suomen siirryttyä Venäjän suurruhtinaskunnan alaisuuteen vuonna 1809 Turku säilytti jonkun aikaa merkittävän asemansa, mutta vuonna 1812 pääkaupunki siirrettiin Helsinkiin.

Lopullisesti Turun valta-aseman katoamisen sinetöi kuitenkin Turun palo vuonna 1827. Palossa koko kaupunki tuhoutui käytännöllisesti katsoen täydellisesti ja arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta kaikki valtakunnallisesti merkittävät virastot ja virkamiehet siirrettiin Helsinkiin. Tämä oli Suomen autonimisen tasavallan maantiedettä ajatellen järkevää Venäjän hallitsijan näkökulmasta, sillä olihan Turku huomattavan kaukana silloisesta Venäjän pääkaupungista, Pietarista.

Kivikauden aarteita

Turussa on tehty viimeisten vuosikymmenten aikana laajoja arkeologisia kaivauksia, joiden

brick tower of Turku Cathedral, Finland

perusteella pystytään kertomaan alueen historiasta aina kivikaudelta lähtien. Arkeologisiin kaivauksiin ja Turun historiaan voi tutustua Aboe Vetus & Ars Nova -museossa, jossa historia yhdistyy kiinnostavasti nykytaiteeseen.

Kivikaudella, joka alkoi noin 10 000 vuotta sitten, Turun seutu oli hyvin pitkään meren pohjaa. Vähitellen maa kohosi ja nykyinen Turun alue alkoi paljastua ollen alkuun pitkään pelkkää saaristoa. Tuolta ajalta on tehty löytöjä vain muutamien nykyisen Turun kaupunginosien alueilta. Pronssikaudelta löytöjä on puolestaan tehty laajemmalta alueelta. Turun seutu ei ollut tuolloin Suomen merkittävimpiä asuinalueita, mutta asutus on silti jatkunut alueella pronssikauden yli ja Liedosta on löydetty pronssikautinen kiviröykkiöhauta, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä pronssikautisen kulttuurin tunnusmerkeistä.

Rautakausi on ollut Turun historiassa jo varsin merkittävää aikaa. Etelästä alueelle muuttanut väestö toi mukanaan paitsi uudet työkalut ja aseet, myös maatalouden. Alueella on rautakaudella pidetty kotieläimiä ja ehkä jopa viljelty viljaa. Myös kaupankäynti oli Turun seudulla vilkasta jo rautakaudella, ja on mahdollista, että jopa Novgorodin kauppamiehet kävivät tuolloin alueella. Rautakauden aikana syntynyt vauraus kehitti aluetta ja vaurauden kerääntyminen alueella jatkui ristiretkiin 1100-luvulla ja Ruotsin valloitukseen asti sekä sen jälkeen.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *